Historia.

 

Someron Kulttuuri ry:n historia alkaa 2000-luvun alusta, kun kaupungin organisaatiomuutokset nostivat kulttuurin tulevaisuuden keskustelun aiheeksi. Someron Liikunta ry oli toiminut kaupungin ulkoistettuna palveluna jo vuosia ja saanut toiminnan sujumaan joustavasti ja sujuvasti. Liikunta ry:n innoittamana paikkakunnan kulttuuriyhdistykset päättivät, kaupungin avustamana perustaa Someron Kulttuuri Yhdistys ry:n ja vuonna 2005 yhdistys perustettiin. Kaupunki luovutti Kiiruun tilan Kulttuuri ry:n käyttöön, josta pikkuhiljaa muodostui kaupungin kulttuurielämän keskus.

Ensimmäinen toiminnanjohtaja palkattiin osa-aikaiseksi vuonna 2007 ja kokoaikainen kulttuurituottaja aloitti tehtävässään vuoden 2008 lopulla. Vuonna 2009 aloitettiin ensimmäinen kehittämishanke, jonka jälkeen Kulttuuri ry;n toiminta on nopeasti lisääntynyt. Kulttuuri ry:llä on tällä hetkellä 21  jäsenyhdistystä ja toiminta on laajentunut ja vakinaistunut nopeasti.

KIIRUUN TILAN HISTORIA

Someron kaupungin keskustassa sijaitseva Kiiruun tila on todistanut aitiopaikalta kotikaupunkinsa kasvun ja muutokset viimeisen puolentoista vuosisadan ajalta.

Kiiruu on Joensuun kylän alkuperäisiä kantatiloja. Aikaisimmat merkinnät tilasta sijoittuvat 1500-luvulle, jolloin sen isäntänä toimi Tuomas Sipinpoika. Raskaiden verovaatimusten ja läänitysten peruuttamisen myötä Kiiruu päätyi vuosisadoiksi eteenpäin Ruotsi-Suomen kruunun alaisuuteen.
Kruununtilojen lunastaminen sallittiin talonpojille vuonna 1723 annetulla asetuksella, ja 1800-luvun myötä kruununtilat alkoivat Somerollakin pikkuhiljaa vähetä. Kiiruun tilalla alkoi nimismiesten ja kauppiaiden aika.

Axel Fredrik Dittmar määrättiin tammikuussa 1832 Someron nimismieheksi. Ensitöikseen hän hankki omistukseensa puolet Kiiruun tilasta. Hänen leskensä myi paikan miehensä seuraajalle, Carl August Grönlundille, joka hankki loputkin tilan maista omistukseensa. Grönlundin jälkeen alue oli pitkään muualla asuvien säätyläishenkilöiden hallussa, kunnes turkulainen kauppias G.A. Löfgren osti tilan omistukseensa.
Löfgren pääsi historiankirjoihin perustamalla Kiiruun tilalle viinanpolttimon, joka aloitti toimintansa vuonna 1869. Viinanpolttimon aikana Joensuuntien varteen rakennettiin nykyisin museoviraston suojelema kivimakasiini sekä tilan nykyinen päärakennus, joka valmistui 1880.

Viinanpolttimon lopetettua toimintansa Someron ensimmäinen ja suurin höyrysaha, Kyrön Höyrysahayhtiö, aloitti tilalla toimintansa. Sahalla toimi parhaimmillaan 70 työntekijää, mutta kulkuyhteydet ja vesireittien pituudet eivät riittäneet suurmittaisen vesiteollisuuden pyörittämiseen. Vuosisadan lopulla Kiiruun talossa toimi jonkin aikaa myös Someron Säästöpankin ensimmäinen toimisto, ja seuraavan vuosisadan alussa tiloissa nähtiin myös Osuuskauppa- ja majatalotoimintaa.

Toukokuussa 1929 Joel Adiel Vilkki nimitettiin Someron Yhteiskoulun matemaattisten aineiden opettajaksi ja koulun rehtoriksi. Joel vaimoineen hankki monessa osassa olleen Kiiruun tilan omistukseensa vuonna 1932. Vilkit olivat uutteria puutarhanhoitajia, ja heidän aikanaan talon ympärille kasvatettiin kuusiaitaa, istutettiin omenapuita ja viljeltiin marjoja, juureksia sekä vihanneksia. Vilkki piti 1940–1950-luvuilla Kiiruun talossa myös lukion tunteja yhteiskoulun tilojen ahtauden vuoksi.

Vuosien myötä tilan maat jakautuivat. Osa menetettiin sodan jälkeiseen asutukseen, osa pakkolunastettiin karjalasta tulleille ja sodassa vammautuneille. Jäljelle jääneet pellot metsitettiin. Rehtori Vilkki myös lahjoitti kunnalle tontin urheilukentäksi ja myi nimelliseen hintaan tontin kunnallistetulle yhteiskoululle sekä uimahallin rakentamista varten.

Someron kaupunki osti tilan Vilkin perillisiltä vuonna 1997. Lukion, kirjaston, urheilukentän, uimahallin ja kauniin puistoalueen ympäröimä Kiiruun talo on kokenut pitkän historiansa aikana monia paikkakuntaan ja sen ihmisiin sidoksissa olevia tarinoita. Tila ja sen komea päärakennus toimivat tällä hetkellä paitsi Someron Kulttuuri ry:n toimitilana myös kaikkien kaupunkilaisten ajanviettopaikkana.