Tekstikoko
 
fiilis-alasivu-2017.png
 

Isyyden tunnustaminen (vuoden 2016 alusta)

Isyyden tunnustaminen neuvolassa raskausaikana

Milloin isyys täytyy tunnustaa?

Isyys tunnustetaan, jos äiti ei ole avioliitossa lapsen syntymähetkellä. 

Jos vanhemmat ovat avioliitossa lapsen syntyessä, kumpikin on suoraan lapsen vanhempi ja huoltaja.

LAPSEN ISYYS VOIDAAN TUNNUSTAA ENNAKKOON RASKAUSAIKANA ÄITIYSNEUVOLASSA, JOS

- lapsen isyydessä ei ole epäselvyyttä                                                           - molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä isyydestä                                   - isyyden tunnustamisesta on sovittu neuvolassa etukäteen                           - isyyden vahvistamisella ei ole kiirettä lapsen syntymän jälkeen

Miten toimimme?

- Sopikaa neuvolaan isyydentunnustamiskäynti, jolloin olette kummatkin vanhemmat mukana.                                                                                    - Huolehtikaa, että molemmilla vanhemmilla on voimassa olevat henkilöllisyysasiakirjat mukana käynnillä.                                                     - Käynnillä täytetään isyyden tunnustamista ja yhteishuoltosopimusta koskevat lomakkeet. Lomakkeet allekirjoitetaan äitiysneuvolassa terveydenhoitajan läsnä ollessa.                                                                   - Saatte vahvistamattomista asiakirjoista kopiot itsellenne. Isyys vahvistuu vasta, kun maistraatti on käsitellyt asian.

NEUVOLASSA VOI TUNNUSTAA ISYYDEN VAIN RASKAUSAIKANA. LAPSEN SYNTYMÄN JÄLKEEN ISYYS TUNNUSTETAAN LASTENVALVOJAN LUONA. 

Miten isyys vahvistetaan?

Neuvola toimittaa asiakirjat äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Lapsen syntymän jälkeen asiakirjat odottavat lastenvalvojalla lain vaatimat 30 päivää. Sinä aikana isyyden tunnustaminen on mahdollista peruuttaa tai kiistää. 

Lapsen äiti, isyytensä tunnustanut mies tai toinen mies, joka katsoo voivansa olla lapsen isä, voi kiistää tai peruuttaa isyyden tunnustuksen 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. 

Kiistäminen tai peruuttaminen tehdään lastenvalvojalle. Jos raskauden aikainen isyyden tunnustaminen peruutetaan tai kiistetään, lastenvalvoja aloittaa isyyden selvittämisprosessin. 

Jos lapsen isyydessä ei ole epäselvyyttä, lastenvalvoja toimittaa isyysasiakirjat maistraattiin. Maistraatti vahvistaa isyyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. Kun isyys on vahvistettu, lapsi on noin 1,5-2 kk ikäinen. Jos isyyden tunnustamisella on kiire, asia voi hoitua nopeammin lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. 

Mitä etua lapselle on isyyden tunnustamisesta?

- Lapsi saa sukulaisuussuhteet isäänsä ja isän puolen sukuun perintöoikeuksineen.                                                                                   - Lapselle voidaan valita äidin tai isän sukunimi.                                           - Lapsella on oikeus isältä saatavaan elatukseen.                                         - Lapsi saa isästä toisen huoltajan, mikäli vanhemmat niin sopivat.               - Lapsella on tapaamisoikeus isään.                                                             - Lapsi saa oikeuden mahdollisiin perhe-eläkkeisiin isän osalta.

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN LAPSEN SYNTYMÄN JÄLKEEN

Mikäli lapsen isyyttä ei ole tunnustettu neuvolassa, isyysasia hoidetaan lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Kummankin vanhemman käynti on välttämätön. Lastenvalvojalle voi varata ajan ja saada isyysasioissa neuvontaa sosiaalitoimiston keskuksen kautta yhteyttä ottamalla (p. 040 1268 225). Toistaiseksi ei puhelinaikaa. 

SOPIMUS LAPSEN YHTEISHUOLLOSTA

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, on äiti yksin lapsen huoltaja. Tällöin vanhemmat ratkaisevat, tuleeko lapsi vanhempien yhteishuoltoon vai yksin toisen vanhemman huoltoon. Vanhemmat voivat tehdä yhteishuoltosopimuksen isyyden tunnustamisen yhteydessä neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. 

Yhteishuoltajina vanhemmat päättävät yhdessä mm. lapsen hoidosta, sukunimestä, passista, asuinpaikasta, kansalaisuudesta ja terveydenhuollosta. Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin päättää lapsen arkisista asioista. Kumpikin huoltaja voi saada lasta koskevaa tietoa eri viranomaisilta. 

Lisää tietoa:

www.thl.fi/isyys 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150011

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Huoltajuus merkitsee oikeutta huolehtia lapsesta ja tehdä lasta koskevia päätöksiä ja edustaa lasta. Käytännössä lapsen kanssa asuva huoltaja voi päättää lasta koskevista asioista, mutta toisen huoltajan suostumus vaaditaan esimerkiksi lapsen asuinpaikan muuttamiseen, passin myöntämiseen, terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin, nimen tai uskonnon muuttamiseen ja koulutusta sekä lapsen varojen käyttöä koskeviin päätöksiin.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä, kuinka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huolto järjestetään. 

Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, voidaan sopimus vahvistaa lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa.

Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä pyydetään tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin pyytää yleensä selvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija-apua, esim. perheneuvolan palveluita. Selvityksen tekeminen kestää yleensä 2-3 kuukautta.

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai uudella tuomioistuimen päätöksellä.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapselle oikeuden tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu ja pitää yllä suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kannalta on tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.

Tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja laajuudesta, kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Ihannetapauksessa vanhempien ei tarvitse lainkaan muistella sopimustekstin sisältöä, vaan he sopivat kustakin tapaamisesta suullisesti ja joustavasti ottaen huomioon kummankin vanhemman ja lapsen aikataulut.

Joskus voidaan tehdä määräaikainen sopimus, jota tarkistetaan esim. lapsen iän mukaan. Tapaamisoikeuden aiheuttamista kustannuksista vastaa pääsääntöisesti tapaava vanhempi.

Lapsen elatusasiat

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan pääsääntöisesti 18 ikävuoteen saakka. Vanhemmat vastaavat 18 vuotta täyttäneen lapsensa koulutuksesta aiheutuvista kuluista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Elatusapu

Jos lapsen vanhemmat asuvat erillään, on se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, velvollinen maksamaan lapselle elatusapua riippumatta siitä, onko lapsi vanhempiensa yhteishuollossa tai vain toisen vanhemman huollossa.

Vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen Someron sosiaalitoimistossa tai hakea päätöksen oikeusteitse. Sosiaalitoimistossa tehdyn elatussopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Elatusapu tulee olla lapsen kannalta riittävä ja sen määrään vaikuttaa elatusavun suorittajan maksukyky ja muu elatusvelvollisuus. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Korotusmerkinnät sopimuksiin saa sosiaalitoimistosta. Elatusavun määrä ja suoritustapa vahvistetaan sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn arvioimisesta: 

http://oikeusministerio.fi/usein-kysyttyja-julkaisuja

Elatusavun määrää voidaan myöhemmin muuttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Elatustuki

Mikäli vahvistetun elatusavun perimisessä ilmenee vaikeuksia, elatusvelvollinen ei kykene perustellusta syystä maksamaan elatusapua, elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, on lapsi oikeutettu kunnan maksamaan elatustukeen. Elatustuen myöntäminen ja elatusapujen perintä ovat siirtyneet Kelalle 1.4.2009 alkaen. Hakemus elatustuesta tehdään Kelalle.

Täysimääräisen elatustuen määrä 1.1.2018 alkaen on 156,39 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Elatustuesta antavat lisätietoja perusturvatoimistot.

Lisätietoja myös Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. 

www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1897993

www.kela.fi/elatustuki

Elatuskyvyn laskentaa varten tarvittavat tositteet

 

Someron kaupungin lastenvalvojat

Someron kaupungin lastenvalvojana toimii 30.9.2018 saakka VTM, VTT, laillistettu sosiaalityöntekijä Irma Lehtonen. 

Someron sosiaalitoimisto

käyntiosoite: Jänistie 1
postiosoite: PL 5, 31401 Somero
Puhelin: 040 1268 225
fax: (02) 7488 332
sähköposti: sosiaalitoimisto (at) somero.fi

 


Yhteystiedot

LASTENVALVOJAT

Irma Lehtonen 

Laillistettu sosiaalityöntekijä (VTM, VTT)

Yhteydenotot ja soittopyynnöt sosiaalitoimiston neuvonnan kautta p. 040 1268 225.

 

Someron sosiaalitoimisto

käyntiosoite: Jänistie 1
postiosoite: PL 5, 31401 Somero
Puhelin: 040 1268 225
fax: (02) 7488 332
sähköposti sosiaalitoimisto(a)somero.fi